Maatalous on Suomessa hyvin tärkeä sektori. Suomalaiset ovat erittäin kovia maidon ja erilaisten maitotuotteiden kuluttajia.

Suomessa maitotalous onkin erittäin laajaa ja uusia tuotteita tuodaan markkinoille koko ajan lisää. Myös lihan käyttö on runsasta ja karjatalous on voimissaan. Suomalaiseen ruuanlaittoon kuuluvat perinteisesti myös puhtaat, suomalaiset kasvikset ja juurekset. Kuinka Suomen maatalous toimii ja riittävätkö elintarvikkeet? Maataloustuotteiden laatu halutaan varmistaa jo alusta lähtien. Tästä syystä maatalousyrittäjän tulee noudattaa tiettyjä määräyksiä, jolloin saadaan aikaan mahdollisimman puhdas, turvallinen, kriteerit täyttävä tuote. Määräykset voivat olla alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä. Kuluttajat arvostavat myös elintarvikkeiden jäljitettävyyttä, sillä se kasvattaa luottamusta tuotteita ja brändejä kohtaan. Luomutilan tulee lisäksi noudattaa tarkkoja määräyksiä, jotta tuote täyttäisi luomun kriteerit. Kokonaisvaltaisesti maataloutta siis valvotaan tarkoin pellolta lautaselle. Suomen maatalouden merkittävimmät kasvatettavat viljat ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis. Peltoja onkin Suomen alueella 2,3 miljoonaa hehtaaria. Tästä maatalouteen käytettävän maan osuus on 8 prosenttia. Suomessa voidaan sääolosuhteiden vuoksi viljellä vain lyhyen kasvukauden vaativia viljoja. Talvella maan peittää lumi ja pakkanen puhdistaakin pellot mahdollisista taudeista ja tuholaisista. Suomessa sianlihan kulutus vuonna 2007 oli 213 miljoonaa kiloa. Vastaava määrä naudanlihalle oli 88 miljoonaa kiloa. Myös siipikarjaa tuotetaan ja samana vuonna sitä kulutettiin 95 miljoonaa kiloa. Viime aikaisten tutkimusten mukaan sianlihan tuotanto ei vastaa sen kysyntää, joten sikaloita tulisi perustaa enemmän. Tiesitkö, että Suomi tuottaa yli neljänneksen koko maailman kuminan tuotannosta? Sen viljely alkoi Suomessa 1990-luvulla. Silloin viljely oli vielä pienimuotoista, mutta se on kasvattanut suosiotaan hurjasti maanviljelijöiden keskuudessa. Se, mikä tekee siitä maailman kuminan aatelia, on Suomen pitkän valokauden ansiota. Suomalaisessa kuminassa on enemmän eteerisiä öljyjä ja maku on aromikkaampi kuin muissa maissa viljellyssä kuminassa. Mitä suurempi eteeristen öljyjen pitoisuus on kuminassa, sitä arvokkaampaa se on. Kumina on yksi Suomen kannattavimmista viljelykasveista.

Maatalouden kehitys ja kannattavuus

Maatilat Suomessa ovat vähentyneet viime vuosina. Niiden keskikoko on kuitenkin kasvanut ja Suomen suurimmalla karjatilalla onkin tilaa jopa 600 lehmälle. Ennusteiden mukaan tilojen määrä vähenisi vielä entisestään niiden koon kasvaessa. Tällöin tuotanto pysyisi kutakuinkin samoissa määrissä. Luomutilojen määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina. Luomun lisäksi lähiruokaa halutaan vahvaan nousuun ja niiden tuotantoa halutaan lisätä kysyntää vastaavaksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä luomualaa olisi vähintään 20 prosenttia kaikesta peltoalasta. Tällä hetkellä vastaava luku on 8 prosenttia. Luomutuotannon kasvua tavoitteeseen pidetään hyvin mahdollisena ja luvun odotetaankin olevan vuonna 2030 jopa puolet kaikesta peltoalasta. Runsaasti lisätietoa maataloudesta löydät täältä. Suomen EU:hun liittymisen myötä (1995) neuvoteltiin pääasiassa maatalouden asemasta. Ennen jäsenyyttä viljelijöiden elintaso pyrittiin turvaamaan kansallisen hinta- ja tukipolitiikan avulla, mutta EU:hun liittymisen jälkeen maataloustuotteiden markkinahinnat kokivat laskua. Onneksi Suomen maataloustuotanto ei kuitenkaan romahtanut kokonaan. Maatilalliset saivat siirtymäajalta tukea viiden vuoden ajalta ja tämän jälkeen tilallisten on mahdollista saada tulotukea.

Maatalouden kehitys ja kannattavuus

Jos mietitään maatalouden kannattavuutta, on se valitettavasti laskenut. Maataloustuottajien tulojen on arvioitu laskeneen 18 prosentin verran vain 14 500 euroon, joka tarkoittaa viiden euron palkkiota työtuntia kohti. Näistä luvusta voi jo tehdä omat päätelmänsä. Kannattavuus on kyseenalaista ja moni maanviljelijä joutuukin miettimään omaa kannattavuuttaan. Tulevaisuus näyttää, saadaanko maanviljelijöille kohtuulliset ja oikeudenmukaiset korvaukset tekemästään kovasta työstä. Ei ole pitkällä aikavälillä järkevää tilata halvempia kasviksia ympäri Eurooppaa, kun terveellisiä kasviksia sekä kunnon lihaa on tarjolla myös suomalaisilta tiloilta.